Kaasuautot kiinnostavat, sähkökaluston hankintaa vielä harkitaan

Selvitysten perusteella kaasukuorma-autot ovat jo osoittaneet kannattavuutensa raskaan liikenteen käytössä. Kaasuajoneuvojen kysyntä on kasvanut hankkeen aikana, ja niitä on hankittu myös Rovaniemen seudun kuljetusyrityksiin.

- Kaasuajoneuvojen hankintahinta on samalla tasolla vastaavien dieselajoneuvojen kanssa. Käyttökustannuksissa saavutettavat säästöt voivat puolestaan kattaa hankintahinnan noin viidessä vuodessa. Uusiutuvan biokaasun käytöllä voidaan vähentää ajoneuvon kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi, parhaimmillaan jopa 80–95 prosenttia, kertoo logistiikka-alan ammatillinen ohjaaja Ari Posio, joka toimi hankkeessa projektipäällikkönä.

Sähköisen raskaan kaluston hankintoja Lapin alueella on toistaiseksi hidastanut erityisesti korkea hankintahinta ja kysymykset kaluston toimivuudesta pakkasolosuhteissa. Selvitykset ovat kuitenkin lisänneet tietoa sähköajoneuvojen mahdollisuuksista. Sähkökalusto soveltuu jo nyt esimerkiksi jakelu- ja paikallisliikenteeseen.

Teknologian kehitys ja hintojen lasku parantavat sähköajoneuvojen kilpailukykyä. Hankkeen aikana sähkökuorma-autojen hinnat laskivat noin 30 prosenttia. Myös käyttökokemukset ovat olleet myönteisiä: ajoneuvoissa on ollut vähän vikoja, ja sähköllä ajamisen kustannukset ovat selvästi dieselkäyttöä pienemmät.

Toisen vuosikurssin logistiikka-alan opiskelija Sani Vine on tottunut ajamaan sähkökuorma-autoa, sillä hän suoritti C-ajokortin samalla autolla.

Opiskelijat pääsevät vertailemaan uutta teknologiaa käytännössä

Kaasu- ja sähkökuorma-autot ovat päivittäisessä käytössä logistiikka-alan opetuksessa. Opiskelijat ovat päässeet ajamaan kalustolla vertailuajoja ja keräämään tietoa eri käyttövoimien ominaisuuksista ja kulutuksesta.

Uusi teknologia on otettu opiskelijoiden keskuudessa innostuneesti vastaan. Vertailuajot ovat herättäneet jopa pientä kilpailua siitä, kuka onnistuu ajamaan mahdollisimman taloudellisesti.

Myös henkilökunnan suhtautuminen on muuttunut käyttökokemusten karttuessa. Alkuvaiheen epävarmuus ja muutosvastarinta ovat vaihtuneet myönteisempään suhtautumiseen, kun uuden kaluston käyttö on tullut tutuksi.

Kalustolla on suora vaikutus myös koulutuksen kustannuksiin. REDUssa suorittaa vuosittain noin 70 opiskelijaa kuorma-autonkuljettajan koulutukseen kuuluvan C-ajokortin. Kun ajokoulutuksessa voidaan hyödyntää sähkökuorma-autoa, polttoainekustannuksissa voidaan saavuttaa vuosittain useiden tuhansien eurojen säästöt.

Amanda Koukkulalle kaasukuorma-auto on tullut tutuksi opiskelujen aikana. Hän uskoo, että REDUssa saatu kokemus uudesta teknologiasta on työelämässä eduksi.

Osaaminen leviää myös alueen yrityksiin

Hankkeen vaikutukset eivät rajoitu REDUn opetukseen. Uusi teknologia tuo osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia myös paikallisille yrityksille ja muille toimijoille.

- Esimerkiksi sähkökuorma-auton huolto on tuonut uutta osaamista paikalliselle Wetterille, jossa ajoneuvoa huolletaan. Sähköinen raskas kalusto on uutta myös huoltoalan ammattilaisille, joten kokemuksia ja osaamista karttuu samalla puolin ja toisin. Myös katsastajille on saatu uutta oppia sähköajoneuvojen katsastamisesta, kertoo Posio.

Yhteistyö on konkreettinen esimerkki siitä, miten oppilaitoksen kalustoinvestoinnit ja hankkeessa syntynyt osaaminen voivat palvella koko alueen elinkeinoelämää.

REDUlle laadittiin tiekartta vähäpäästöisempään kalustoon

Hankkeessa laadittiin myös REDUlle Green Deal -suunnitelma. Suunnitelma toimii tiekarttana kohti vähäpäästöisempää toimintaa ja kalustohankintoja.
Osana suunnitelmaa REDUssa kehitetään hiilijalanjäljen laskentaa. Päästöjä tarkastellaan opiskelijakohtaisesti jakamalla esimerkiksi polttoaineiden, ruokapalveluiden ja tilojen käytöstä syntyvät päästöt opiskelijamäärällä. Laskentaa kehitetään edelleen niin, että siinä voidaan huomioida myös käytettävän kaluston ja työvälineiden ominaisuudet sekä niiden aiheuttamat päästöt.

Suunnitelmassa linjataan, että uusissa kalustohankinnoissa selvitetään ensisijaisesti vähäpäästöiset vaihtoehdot. Henkilö- ja pakettiautoluokassa sähkö- ja dieselajoneuvojen hankintahinnat ovat jo samalla tasolla. REDUssa onkin otettu käyttöön täyssähköinen pakettiauto logistiikan koulutukseen.

Myös raskaamman kaluston sekä maarakennus- ja metsäalan hankinnoissa tarkastellaan jatkossa uusiutuvia käyttövoimia aina, kun se on toiminnan kannalta mahdollista. Metsäalan kalustossa vaihtoehtojen arviointiin vaikuttavat erityisesti työskentelyolosuhteet ja liikkuminen maastossa.

- Käyttökustannusten erot havainnollistavat muutoksen taloudellista merkitystä. Esimerkiksi sadan kilometrin ajaminen sähköllä maksaa noin kahdeksan euroa, kun dieselillä vastaava matka maksaa noin 62 euroa. Kustannuserot vaihtelevat toki sähkön, polttoaineen ja latauksen hinnoittelun mukaan, toteaa Posio.

Kehitystyö jatkuu sähköisen liikenteen parissa

Vaikka hanke on päättynyt, vaihtoehtoisten käyttövoimien kehittäminen jatkuu REDUssa. Seuraavaksi tavoitteena on saada käyttöön sähköbussi, jota varten on valmisteltu investointihakemus sisarhankkeeseen. 

Hankkeen tulokset osoittavat, että vähäpäästöiseen raskaan liikenteen kalustoon siirtyminen ei ole ainoastaan ympäristöteko. Se voi tuoda merkittäviä säästöjä käyttökustannuksiin, vahvistaa opiskelijoiden osaamista ja avata uusia mahdollisuuksia alueen yrityksille.

Uusi teknologia tarjoaa mahdollisuuden kehittää logistiikka-alan koulutusta vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeita.

VihreäValo-hankkeen toteutusaika oli 1.10.2023-30.6.2026. 

Ammattilukio yhdistää kaksi erilaista mutta toisiaan täydentävää näkökulmaa oppimiseen. Ammatilliset opinnot kehittävät ammattiosaamisen lisäksi käytännön työelämätaitoja ja tarjoavat kokemusta työelämän toimintaympäristöistä. Lukio-opinnot puolestaan vahvistavat tiedollisia valmiuksia ja tarjoavat laajan yleissivistävän perustan, josta on hyötyä erityisesti korkeakouluopinnoissa. 

– Ammattilukiotoiminnan ydin on erilaisten osaamisten yhdistäminen. Tämä monipuolinen osaamispohja on arvokas sekä työelämässä että jatko-opinnoissa, sanoo Lapin koulutuskeskus REDUn rehtori Sirkku Purontaus. 

Ammattilukio-opinnot vaativat opiskelijalta tavoitteellisuutta, suunnitelmallisuutta ja sitoutumista. Vastineeksi opiskelija saa mahdollisuuden rakentaa osaamistaan laaja-alaisesti sekä vahvistaa valmiuksiaan muuttuvan työelämän tarpeisiin. 

Uuden kokeilusta vakiintuneeksi toimintamalliksi 

Kun ammattilukiotoiminta käynnistyi vuonna 1996, eri koulutusmuotojen yhdistäminen oli vielä uutta. Rovaniemen ammattilukio oli osa valtakunnallista kehitystä, jossa etsittiin opiskelijalähtöisiä ja joustavia tapoja yhdistää ammatillinen koulutus ja lukio-opinnot. 

Toiminta on uudistunut vuosien aikana useaan otteeseen. Vuonna 2016 ammattilukio-opetus siirtyi Rovaniemen aikuislukiosta Ounasvaaran lukioon, ja yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa kehitettiin edelleen. Tänä päivänä opintopolut rakennetaan opiskelijalähtöisesti niin, että ammatilliset opinnot ja lukio-opinnot muodostavat mahdollisimman toimivan kokonaisuuden.  

Viime vuosina ammattilukiotoiminta on laajentunut myös muihin Lapin maakunnan lukioihin. Niissä opiskelijan polku rakennetaan pääsääntöisesti vuosimallilla, jossa ensimmäinen vuosi opiskellaan kokonaan lukio-opintoja, jonka jälkeen siirrytään ammatillisten opintojen pariin.  

Tulevaisuudessa korostuvat joustavuus ja laaja osaaminen 

Työelämän nopea muutos, korkeakoulutuksen kehitys ja opiskelijoiden yksilölliset tavoitteet muokkaavat myös ammattilukiotoiminnan tulevaisuutta. Tarve yhdistää ammatillinen osaaminen, yleissivistys, viestintätaidot, kielitaito ja jatkuvan oppimisen valmiudet kasvaa jatkuvasti. 

– Tulevaisuuden ammattilukiossa tärkeintä on joustavuus. Haluamme rakentaa opiskelijoille koulutuspolkuja, joissa erilaiset osaamiset täydentävät toisiaan. Tavoitteena on vastata entistä paremmin opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin ja työelämän muuttuviin vaatimuksiin, Purontaus toteaa.  

Ammattilukiotoiminnan 30-vuotinen historia kertoo onnistuneesta yhteistyöstä ammatillisen koulutuksen ja lukion välillä. Kolmekymmentä vuotta sitten ammattilukio oli rohkea kokeilu. Tänään se on vakiintunut koulutuspolku, joka tarjoaa nuorille monipuolisia mahdollisuuksia rakentaa omaa tulevaisuuttaan. 

Eräruokapäivän menu rakentui osittain opiskelijoiden itse keräämien raaka-aineiden ympärille. Alkuruokana tarjoiltiin savustettua siikaa, rieskaa ja sienimoussea. Pääruokana nautittiin sienirisottoa, ja jälkiruoassa yhdistyivät leipäjuusto, hilla sekä matsutake-sienellä maustetut kinuski ja kerma.

– Kävimme jo edellisenä päivänä keräämässä sieniä, joita käytimme ruoanvalmistuksessa. On hienoa päästä hyödyntämään luonnon omia raaka-aineita näin konkreettisella tavalla, kertoo tänä vuonna aloittanut opiskelija Joona.

Joona muutti Kittilään opiskelemaan Tampereelta. Hänellä on vahva tausta ravintola-alalta, sillä hän opiskeli kokiksi samassa oppilaitoksessa noin kymmenen vuotta sitten ja on työskennellyt sen jälkeen pitkään keittiöalalla.

– Halusin laajentaa osaamistani ja tuoda ruoanlaittoa enemmän luontoon. Se on tärkein syy, miksi hakeuduin opiskelemaan erä- ja luonto-oppaaksi.

Metsästä inspiraatiota ruoanlaittoon

Joonaa luonto on vetänyt puoleensa jo pitkään. Kokkina työskennellessään hän alkoi kiinnostua yhä enemmän raaka-aineiden alkuperästä, luonnon tarjoamista mahdollisuuksista ja siitä, miten ruoka voi olla osa kokonaisvaltaista elämystä. Erä- ja luonto-opasopinnot yhdistävät nämä kiinnostuksen kohteet käytännönläheisellä tavalla.

– Luonto on minulle paljon enemmän kuin toimintaympäristö. Täällä pääsee maadottumaan, näkemään uskomattomia maisemia ja jotenkin täällä myös rauhoittuu ihan eri tavalla.

Luonnon keskellä tapahtuvissa ruokailuhetkissä Joona näkee mahdollisuuden luoda elämyksiä, jotka jäävät ihmisten mieleen. Kun raaka-aineita opitaan tunnistamaan luonnossa ja keräämään itse, suhde ruokaan syvenee aivan uudella tavalla.

– Minua kiehtoo ajatus siitä, että voisin tarjota ihmisille elämyksellisiä ruokailuhetkiä luonnossa ja samalla näyttää, mitä kaikkea metsästä voi löytää.

BBC:n uutistoimituksesta tunturivaelluksille

Luonnossa opitut taidot ovat hyödyksi läpi elämän

Opinnot vievät opiskelijat luokkahuoneen sijaan usein maastoon. Viime päivinä ohjelmassa ovat olleet sienet, marjat ja retkiruoka, mutta vuoden aikana kokemuksia kertyy myös vaelluksilta, talviretkeilystä ja luonnossa tapahtuvasta asiakasohjauksesta. Monipuolisuus on yksi iso syy siihen, miksi opinnot ovat olleet mieluisat Erikalle ja Joonalle.

Joonan mukaan opintojen vahvuus on niiden käytännönläheisyys. Moni taito karttuu tekemällä, ja samalla opitaan hyödyntämään luonnossa liikkujan perustietoja myös arjessa.

– Vaikka ei tähtäisi varsinaisesti eräoppaaksi, täällä oppii todella paljon hyödyllisiä asioita. Olemme opetelleet tunnistamaan lintuja, kasveja, sieniä ja marjoja. Myös myrkkymarjojen tunnistaminen on tärkeä taito. Nämä ovat sellaisia asioita, joista on hyötyä koko loppuelämän ajan.

Käytännön oppimisen lisäksi opinnoista on jäänyt mieleen yhteisöllinen ilmapiiri, jota myös Erika pitää yhtenä koulutuksen parhaista puolista.

– Opettajat ovat ihania, ja olen saanut paljon uusia ystäviä. Kaikki sujuu täällä jotenkin luonnollisesti. Hyvä ruoka, hyvä seura ja upea ympäristö tekevät tästä kokonaisuudesta erityisen.

Tulevaisuuden suunnitelmat hahmottuvat

Erä- ja luonto-opasopinnot ovat avanneet molemmille opiskelijoille uusia näkökulmia tulevaisuuteen. Erilaisista taustoistaan huolimatta sekä Joonaa että Erikaa yhdistää halu työskennellä tulevaisuudessa luonnon ja ihmisten parissa. Opinnot ovat vahvistaneet ajatusta siitä, millaisia mahdollisuuksia luontoala voi tarjota.

Joona haaveilee työnkuvasta, jossa yhdistyvät hänen vahva ravintola-alan osaamisensa sekä luonnossa liikkuminen.

– Haluaisin löytää työpaikan tai ehkä perustaa oman yrityksen. Olisi hienoa viedä ihmisiä metsään, opettaa heille luonnon antimien hyödyntämistä ja valmistaa yhdessä laadukasta ruokaa luonnon keskellä.

Erika puolestaan aikoo jatkaa vielä journalismin parissa, mutta näkee eräopasosaamiselle käyttöä myös tulevaisuudessa.

– Ehkä muutaman vuoden päästä voisin asua Lapissa ja työskennellä kansainvälisten matkailijoiden kanssa. Tunnen brittiläiset asiakkaat hyvin ja haluaisin näyttää heille, millaisia elämyksiä Lapin luonnossa voi kokea.

Keskeisessä roolissa ovat alueen työnantajat. Hankkeeseen haetaan yrityksiä ja muita työnantajia, joilla on tarvetta työntekijöille ja halua kehittää työpaikkaa oppimisympäristönä.

– Haemme mukaan Pohjois- ja Itä-Lapin työnantajia, joilla on tarvetta työntekijöille ja halua olla mukana jakamassa omaa osaamistaan. Työnantajalla ei tarvitse olla valmiiksi ratkaisuja tai edes tiedossa koulutettavaa henkilöä. Etsimme sopivia tekijöitä yhdessä esimerkiksi työkokeilujen kautta, kertoo Kasvua Oppien -hankkeen projektipäällikkö Sanna Kähkönen.

Oppisopimus voidaan rakentaa työnantajan tarpeista

Hankkeessa kartoitetaan työnantajien osaamis- ja rekrytointitarpeita sekä työpaikkojen mahdollisuuksia toimia oppimisympäristönä. Näiden pohjalta voidaan suunnitella työnkuvaan sopiva lyhytkestoinen oppisopimuskoulutus.

Tavoitteena on tehdä oppisopimuksesta mahdollisimman joustava ja palvella sekä työnantajan että työntekijän tarpeita. Työkokeilu voi toimia ensimmäisenä askeleena, jonka aikana työnantaja ja työnhakija pääsevät tutustumaan toisiinsa ennen oppisopimukseen sitoutumista.

– Autamme työnantajaa muodostamaan työnkuvasta ja oppisopimuksen sisällöstä toimivan kokonaisuuden. Samalla etsimme yhdessä sopivaa työntekijää ja tuemme tarvittaessa myös perehdytyksessä ja työhön kiinnittymisessä, Kähkönen kertoo.

Työllisyysalue tuo hankkeeseen työhönvalmentajan palvelut sekä työnantajien ja työnhakijoiden tueksi että työkokeilujen mahdollistamiseksi. Työhönvalmentaja auttaa työnhakijaa löytämään sopivan työ-, työkokeilu- tai oppisopimuspaikan ja tukee sekä työntekijää että työnantajaa prosessin eri vaiheissa.

Osaamista myös työnantajien tulevaisuuden tarpeisiin

Kasvua Oppien -hankkeessa ei keskitytä ainoastaan tämänhetkisiin rekrytointitarpeisiin. Tavoitteena on tunnistaa laajemmin Pohjois- ja Itä-Lapin työelämän osaamistarpeita ja kehittää toimintamalleja, joilla niihin voidaan vastata myös tulevaisuudessa.

Lapin yliopisto vahvistaa hankkeessa työllisyysalueen asiantuntijoiden uraohjauksen osaamista. Erityisesti kehitetään harvaan asutun alueen tarpeisiin soveltuvia uraohjauksen menetelmiä, joissa hyödynnetään digitaalisia välineitä ja liikkuvia palveluita.

Hankkeen tavoitteena on, että uudet työkokeilun ja oppisopimuskoulutuksen toimintamallit jäävät alueen käyttöön myös hankkeen päätyttyä. Samalla vahvistetaan yhteistyötä työnantajien, oppilaitosten ja työllisyyspalvelujen välillä.

Nyt kannattaa lähteä mukaan

Kasvua Oppien on vasta käynnistynyt, joten työnantajilla on mahdollisuus olla mukana rakentamassa toimintamalleja alusta lähtien.

– Hankkeen onnistuminen rakentuu yhdessä tekemisen varaan. Nyt on oikea hetki lähteä mukaan rakentamaan uusia mahdollisuuksia sekä alueen ihmisille että työpaikoille. Työnantajan ei tarvitse tietää etukäteen, millainen ratkaisu juuri omaan tarpeeseen sopisi – sitä voidaan lähteä etsimään yhdessä, Kähkönen kannustaa.

Jos kiinnostuit ja haluat lähteä mukaan ota yhteyttä!

Sanna Kähkönen, projektipäällikkö
040 610 8372, sanna.kahkonen@redu.fi

Kasvua Oppien -hanke toteutetaan 1.4.2026–31.3.2028. Hanketta rahoittaa EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto JTF.

Ohjelma toteutetaan osana Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauskokeilua, joka perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä on mukana kokeilussa, ja on nostanut hyvinvointiohjelman yhdeksi kärkihakkeekseen kokeilussa. Toiminnanohjauskokeilu koskee kuntayhtymän kumpaakin oppilaitosta, Lapin koulutuskeskus REDUa ja Lapin Urheiluopisto Santasportia.

Liikunnallisen elämäntavan edistämisohjelman taustalla ovat huolestuttavat tulokset vuoden 2025 kouluterveyskyselystä. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista joka neljäs arvioi terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, lähes 40 prosenttia oli ollut huolissaan mielialastaan viimeisen vuoden aikana ja yhtä suuri osuus harrasti vapaa-ajallaan hengästyttävää liikuntaa korkeintaan tunnin viikossa.

REDU haluaa vastata tilanteeseen tekemällä liikunnasta ja hyvinvoinnista näkyvän osan opiskelijoiden jokapäiväistä arkea.

– Hyvinvointi ei synny yksittäisistä liikuntapäivistä, vaan siitä, että arjessa on mahdollisuuksia liikkua, kohdata muita ja voida kokonaisvaltaisesti paremmin. Haluamme rakentaa yhdessä ympäristön, jossa hyvinvointi kuuluu kaikille ja se näkyy jokaisena opiskelupäivänä, sanoo johtaja Saija Niemelä-Pentti.

Ohjelman toteuttamiseksi REDUssa on aloittanut projektipäällikkö ja viisi osallisuusohjaajaa. He työskentelevät opiskelijoiden parissa Jokiväylän, Jänkätien, Lapin Urheiluopiston, Porokadun, Kemijärven, Kittilän ja Sodankylän toimipisteissä.

Käytännössä liikunnallisen elämäntavan edistämisohjelma näkyy opiskelijoille ja henkilöstölle matalan kynnyksen liikuntahetkinä, lajikokeiluina, hyvinvointipajoina, yhteisöllisinä tapahtumina sekä uusina pedagogisina ratkaisuina, jotka lisäävät aktiivisuutta myös oppitunneilla. Opiskelijat ja henkilöstö osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja yhteistyötä tehdään tiiviisti alueen hyvinvointitoimijoiden kanssa.

Yksi ohjelman tavoitteista on myös vahvistaa opiskelijoiden yhteisöllisyyttä. Tätä tuetaan kehittämällä opiskelijatutortoimintaa sekä järjestämällä yhteisiä tapahtumia.

Kaan ja Ömer opiskelevat Istanbul Airport Technical and Anatolian High Schoolissa lentokoneasennusta. He pääsivät kolmen viikon pituiselle harjoittelujaksolle REDUlle ja saivat näin mahdollisuuden tutustua suomalaiseen opiskeluelämään mutta ennen kaikkea syventää ammatillista osaamistaan.

Turkissa opiskelijoiden opinnot painottuvat heidän mukaansa enemmän teoriaan, vaikka myös käytännön harjoittelua kuuluu koulutukseen. Istanbulissa he ovat päässeet harjoittelemaan oppimiaan asioita käytännössä, mutta heidän koulussaan käytössä olevat lentokoneet ovat pienempiä ja vanhempia. REDUssa käytännön tekeminen tarjosi heille mahdollisuuden viedä opittuja asioita pidemmälle.

– Olemme päässeet täällä harjoittelemaan käytännössä niitä asioita, joita olemme oppineet omassa koulussamme teorian kautta, opiskelijat kertovat.

Harjoittelun aikana Kaan ja Ömer pääsivät työskentelemään suomalaisten opettajien ja opiskelijoiden kanssa sekä oppimaan uusia tapoja tehdä alan töitä. Samalla he saivat kokemusta siitä, millaista ammatillinen koulutus Suomessa on. 

Vierailun antia ei kuitenkaan ollut pelkästään lentokoneiden parissa työskentely. Opiskelijat tutustuivat myös Rovaniemen arkeen, saivat uusia ystäviä ja pääsivät kokemaan suomalaista luontoa. Erityisen hyvän vaikutuksen teki vastaanotto REDUssa ja asuntolassa. Opiskelijat kuvailevat suomalaisia opiskelijoita ja opettajia ystävällisiksi ja avuliaiksi.

– Suomalaiset opiskelijat olivat kohteliaita ja opettajat auttoivat meitä mielellään. He opettivat meille todella paljon, opiskelijat kiittelevät.

Kolmen viikon aikana Kaan ja Ömer saivat siis paitsi vahvistaa lentokoneiden huollon osaamistaan myös tutustua uuteen maahan ja ihmisiin. Vierailu oli samalla konkreettinen esimerkki kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksista ammatillisessa koulutuksessa. Opiskelijavaihdot ja kansainväliset harjoittelujaksot tuovat opiskelijoille mahdollisuuden oppia omaa ammattiaan uudessa ympäristössä, mutta samalla ne tarjoavat oppilaitoksille ja opiskelijoille mahdollisuuden jakaa osaamista ja tutustua erilaisiin koulutuskulttuureihin.

Kaan ja Ömer arvostivat erityisesti suomalaisten opiskelijoiden avuliaisuutta. 

Jokiväylä 9, Rovaniemi (auditorio)

• Lentokoneasennus ti 4.8. klo 8:30
• Tieto- ja viestintätekniikka, liiketoiminta ti 4.8. klo 9:00
• Ravintola- ja catering-ala, matkailuala, luonto- ja ympäristöala ti 4.8. klo 9:20
• Rakennusala, taideteollisuusala, pintakäsittelyala ti 4.8. klo 9:40
• Talotekniikka, kone- ja tuotantotekniikka ti 4.8. klo 10:00
• TUVA ma 10.8. klo 9:00

Jänkätie 1, Rovaniemi (auditorio)

• Maarakennus ja ajoneuvoala ti 4.8. klo 9:00
• Sähköala, maanmittausala ti 4.8. klo 9:30
• Logistiikka, elintarvikeala ti 4.8. klo 10:00
• Metsäala ti 4.8. klo 10:30

Porokatu 35, Rovaniemi (auditorio)

• Hius- ja kauneudenhoitoala ti 4.8. klo 9:00
• Sosiaali- ja terveysala ti 4.8. klo 9:30

Kemijärvi, Myllylammentie 23

• Kaikki ammatilliset perustutkinnot ti 4.8. klo 11
• TUVA ma 10.8. klo 9:00

Sodankylä, Kaarrostie 12

• Kaikki ammatilliset perustutkinnot ti 4.8. klo 9:00
• TUVA ma 10.8. klo 9:00

Kittilä, Valtatie 82

• Kaikki alat 4.8. klo 10:00

Lapin Urheiluopisto Santasport, Hiihtomajantie 2, Rovaniemi (Tiera)

• Kasvatus- ja ohjausala, tanssi ti 4.8. klo 10:00
• Liikunnanohjaus ti 4.8. klo 12:00

Nato-yhteistyö luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Heikkilän mukaan yritysten kiinnostus aihetta kohtaan kasvaa vähitellen tiedon lisääntyessä.
 
– Lapissa Puolustusvoimat järjestää Naton kanssa yhteistyössä suuria harjoituksia, jotka lisäävät esimerkiksi logistiikan sekä majoitus- ja ravitsemispalveluiden kysyntää. Lisäksi Rovaniemelle ja Sodankylään on suunnitteilla pysyviä Nato-esikuntia. Myös paikallisilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin hankkimalla tarvittavat tunnisteet (NCAGE-koodi) ja rekisteröitymällä toimittajiksi, Heikkilä sanoo.
 
Hankkeessa rakennetaan avoin verkosto, joka kokoaa yhteen Lapin puolustus- ja turvallisuusalan yrityksiä, oppilaitoksia, tutkimuslaitoksia sekä valtakunnallisia toimijoita. Verkoston tavoitteena on kasvattaa yritysten liiketoimintaa sekä luoda uusia yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksia.

Arktinen osaaminen on Lapin vahvuus

Heikkilän mukaan Lapin kilpailuetu perustuu erityisesti arktiseen osaamiseen ja toimintakykyyn vaativissa olosuhteissa.
 
– Lapissa on paljon sellaista erityisosaamista, jota ei aina tunnisteta kilpailueduksi. Olemme tottuneet toimimaan olosuhteissa, joissa pitkät välimatkat, kylmyys ja haastavat sääolosuhteet ovat osa arkea. Tämä osaaminen kiinnostaa myös puolustus- ja turvallisuusalalla.
 
Syksyn aikana hankkeen toimijat järjestävät aamukahvitilaisuuksia sekä esittelevät toimintaa eri tapahtumissa ympäri Lappia.

– Yritykset voivat liittyä mukaan verkostoon osallistumalla tilaisuuksiin tai jättämällä yhteystietonsa LappiDefencen verkkosivuilla. Olemme sen jälkeen yhteydessä ja kerromme tarkemmin hankkeen tarjoamista mahdollisuuksista, Heikkilä kertoo.

REDUn ja Ammattiopisto Lappian yhteiset LappiDefence-hankkeet käynnistyivät keväällä 2026. Hankkeiden tavoitteena on vahvistaa lappilaisten yritysten valmiuksia toimia puolustus- ja turvallisuusalan markkinoilla sekä kansainvälisissä toimitusketjuissa.

Koulutus kehitettiin hankkeessa, joka käynnistyi vastauksena työelämästä nousseisiin osaamistarpeisiin. 

Hankkeen projektipäällikkö Eira Maijalan mukaan koulutuksen taustalla vaikutti muun muassa aikuiskoulutustuen päättyminen sekä yrityskentältä saatu viesti helposti saavutettavien ja käytännönläheisten koulutusten tarpeesta. 

– Opettajamme ovat kuulleet yrityksiltä toiveita koulutuksista, joita voi suorittaa joustavasti työn ohessa. Halusimme vastata tähän tarpeeseen tarjoamalla täsmäkoulutusta yrityksille, Maijala kertoo. 

Koulutukseen osallistui yrityksiä hyvin erilaisilta toimialoilta. Mukana oli muun muassa hierojia, kampaajia, kirjailija, kiinteistöpalvelualan toimijoita, suunnittelutoimiston edustajia sekä koru- ja huonekalusuunnittelun yrittäjiä. Mukana oli opiskelijoita myös etäyhteyksin eri puolilta Suomea. Osa osallistujista syvensi osaamistaan myös tutkintotavoitteisesti: kaksi osallistujaa aloitti yrittäjän ammattitutkinnon ja yksi liiketoiminnan ammattitutkinnon koulutuksen rinnalla. 

Koulutus rakennettiin osallistujien tarpeiden mukaan

Koulutuksen sisältöä suunniteltaessa osallistujilta kartoitettiin heidän osaamistarpeitaan. Saatujen vastausten perusteella koulutusta voitiin kohdentaa juuri niihin teemoihin, joille oli eniten kysyntää. 

Yksi konkreettinen esimerkki tarpeisiin vastaamisesta oli laserleikkuri ja -kaiverruslaitteiston hankinta hankkeen investointina. Tarve nousi esiin osallistujilta, ja laitteet jäävät hankkeen päätyttyä opetuksen käyttöön.

Projektipäällikön mukaan koulutus oli hyödyllinen myös henkilöstölle. Opettajat saivat lisää osaamista ja tässä päästiin pilotoimaan laitteistoon liittyvää koulutusta. Koulutusta voidaan toteuttaa perustutkintojen tutkinnonosissa tai täsmäkoulutuksina yrityksille. 

Osallistujilta saatu palaute on ollut erittäin myönteistä. 

– Yrittäjät ovat kokeneet saaneensa juuri sellaista osaamista, jota he ovat työssään tarvinneet. Täsmäkoulutukselle on selvästi kysyntää. 

Yksilöllinen ohjaus innosti oppimaan lisää

Kirjailija Tittamari Marttinen ja isännöitsijä Sauli Särkioja kertoivat, että kynnys opetella uutta madaltui kurssilla.

Koulutukseen osallistunut kirjailija Tittamari Marttinen löysi koulutuksen sosiaalisen median kautta ja kiinnostui sen sisällöstä heti.

– Olen halunnut oppia lisää esimerkiksi Office-ohjelmista, mutta niitä ei oikein pysty opiskelemaan yksin. Perustoiminnot olivat hallussa, mutta koulutuksen aikana ymmärsin ohjelmien mahdollisuuksia paljon syvällisemmin, Marttinen kertoo.

Erityistä kiitosta hän antaa koulutuksen henkilökohtaisesta ohjauksesta.

– Koulutuksessa sai yksilöllistä opetusta ja pääsi kokeilemaan käytännössä, mihin kaikkeen ohjelmat taipuvat. Olen kiinnostunut myös podcastin tekemisestä ja taittamisesta, ja sain lisäoppia podcastin suunnitteluun sekä Canvan käyttöön. Nyt haluan syventää osaamistani edelleen.

Myös Rovanapa Oy:n isännöitsijä Sauli Särkioja koki koulutuksen hyödylliseksi.

– Esimieheni kysyi, kiinnostaisiko minua tekoälykoulutus, ja vastasin heti myöntävästi. Meiltä osallistui koulutukseen useampi henkilö, ja kokemus oli todella hyvä.

Särkiojan mukaan koulutuksesta sai konkreettisia työkaluja arkeen.

– Opin uutta erityisesti Excelistä, jota käytän paljon työssäni. Lisäksi Teamsin tehokkaampi käyttö, tietosuoja-asiat ja tekoälyn hyödyntäminen tulivat tutuiksi.

Täsmäkoulutuksille on tarvetta myös jatkossa

Marttinen ja Särkioja tuntevat REDUn koulutustarjonnan entuudestaan ja seuraavat aktiivisesti uusia koulutusmahdollisuuksia. Molempia yhdistää ajatus siitä, että työelämässä tarvitaan usein juuri täsmäosaamista.

– Aikuisena ei aina tarvitse pitkää koulutusta, vaan joskus tarvitaan nopeasti osaamista johonkin tiettyyn asiaan, he toteavat.

Maailman ja työelämän jatkuva muutos näkyy myös osaamistarpeissa.

– Haluamme ehdottomasti jatkaa kouluttautumista. Jos vastaavia koulutuksia tulee tarjolle, olemme varmasti kiinnostuneita osallistumaan.

Hankkeelle on suunnitteilla myös jatkoa. REDU on hakenut rahoitusta uudelle hankkeelle, jossa keskityttäisiin erityisesti datan hyödyntämiseen liittyvien osaamistarpeiden kehittämiseen. Päätöstä rahoituksesta odotetaan kesän aikana.

Valituille tulee sähköpostiviesti osoitteeseen, jonka he ovat antaneet opiskelupaikkaa hakiessaan. Huoltajat saavat saman sähköpostin kuin valitut. Niille, jotka eivät ole antaneet sähköpostiosoitettaan tai lupaa sähköiseen asiointiin, postitetaan kotiin kirje. Opiskelupaikka tulee vahvistaa 25.6.2026 mennessä sähköpostin ohjeiden mukaan. Jos olet hakuvaiheessa ilmoittanut kiinnostuksesi ammattilukio-opintoihin, saat sähköpostitse lisätietoa lukio-opinnoista. Varasijat ovat voimassa 14.8.2026 saakka.

Jos jäit ilman opiskelupaikkaa, voit hakea vapaita opiskelupaikkoja jatkuvassa haussa. Oppivelvollisille sopivat vapaat opiskelupaikat löydät täältä >.

Lapin koulutuskeskus REDU, Jokiväylän toimintayksikkö Rovaniemi

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto

Al-Emara, Emir Ali Abdulameer
Haavikko, Verneri Justus Aleksanteri
Laurila, Eemil Oliver
Paavola, Ossi Ari Viljami
Palokangas, Iida Elli Maria
Palomaa, Sophie Ellen Julia
Pekkala, Jaajo Kullervo
Peura, Lenni Toivo Eljas
Posio, Jeremias Juhani
Varanka, Lari Johannes

Lentokoneasennuksen perustutkinto

Davitsainen, Siiri Kristiina
Elo, Miila
Hahtimaa, Sulo Verneri
Hiltunen, Neea Marja Inkeri
Hintikka, Sisu Aleksi
Kilpinen, Mico Väinö-Henrik Villenpoika
Koivuranta, Alisa Ella-Maria
Loijas, Matias Toni Samuel
Magga, Eelis Hermanni
Marjeta, Asla Onni Antero
Mattila, Jimi Eemil
Pallari, Ante Mikael Ilmari
Rautiainen, Aattu Miika Abiel
Salmela, Matias Onni Aleksanteri
Valvio, Joakim Juho William

Liiketoiminnan perustutkinto

Alajääskö, Nelli Matilda
Alatalo, Nelli Noora Emilia
Anttila, Saana Julia
Dost, Aylin Katrine
Heikkala, Ruut Bettiina
Hirttiö, Onni Oskari
Huotari, Iikka Juhani
Kaarlejärvi, Jesper Voitto Oskari
Kallioinen, Heta Maaria
Katainen, Emma Susanna
Kehus, Anni Johanna
Keskinarkaus, Tuomas Juhani
Kumpula, Eelis Toivo Sameli
Kuosmanen, Elisa
Lehtimäki, Fanni Ilona
Matiskainen, Rafael Toivo Tobias
Mourujärvi, Kerttu Sylvi Sanelma
Niemi-Aro, Aino Anna Karin
Nietula, Peppi Sofia Aleksandra
Petäjäjärvi, Eetu Aukusti
Pirttijärvi, Sara Emilia
Pulska, Peetu Aarre Henrik
Saari, Iiris Vellamo
Saariniemi, Pyry Santeri
Siikaluoma, Dia Rebecca
Tiikkaja, Nanna Isabella
Tiikkaja, Sofia Lumi Josefiina
Tornberg, Luukas Benjamin
Tuovinen, Lennart Sulo Olavi
Turunen, Miiku Ante Nuutti
Väisänen, Cecilia Lilja Vanessa
Ylitolva, Julius Johannes

Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto

Holmi, Konsta Ilmari
Käsmä, Juho Jaakko Santeri
Mukkala, Viivi Tuulia
Tuononen, Aunemartta Esteri

Matkailualan perustutkinto

Ahola, Sara Sofia Matilda
Ahonen, Inari Aleksandra
Alatossava, Mimmi Aada Amalia
Angeli, Elen Neea
Haapakangas, Niila Juhani
Husso, Veera Iida Emilia
Jaako, Luka Kristian
Jylhä, Sara Elina Erica
Jäämuru, Vilho Mikael
Kallio, Jessica Sara Johanna
Karekivi, Aarni Eemeli
Korhonen, Sonja Susanna
Länsman, Jovsset Arvi Juhani
Mämmi, Linnea Ellen
Nurmela, Iiro Valtteri
Oinas, Nea Eveliina
Piri, Saana Jatta Marjaana
Rautiainen, Janne Adiel
Rivas, Roni Ranulfo Reinhold
Romppainen, Helmi Anna Reeta
Ruokanen, Jonna Lempi Johanna
Salonen, Saana Anne Tuulikki
Savilaakso, Alina Sinikka
Sieppi, Venla Helinä
Vuolio, Aada Maria
Åhman, Aleksi Ilmari

Pintakäsittelyalan perustutkinto

Halonen, Vilma Aino Johanna
Hekkanen, Heidi Kristiina
Huotari, Elli Katariina
Juotasniemi, Alina Maria
Kontkanen, Sinna Amelia Alexandra
Mäkinen, Veera Helmi Karoliina
Määttä, Reetta Jasmin
Piirainen, Liia Olivia
Rapo, Sanni Aleksandra
Rytilahti, Enni Sofia
Simontaival, Miika-Petrus Matias

Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja

Heiskari, Aatu Jalmari
Juopperi, Eetu Viljami
Kuvaja, Pyry Nuutti Matias
Lehtoniemi, Jesse Mikael
Leppänen, Rami Kasper
Luiro, Vilho Johannes
Mertala, Tapio Ahti Juhani
Moilanen, Aaron Teemu Tapio
Niskanen, Pietu Emil Oskari
Partanen, Eelis Ilmari
Pekkala, Aatu Eemil Olavi
Pitkäniemi, Antti Mikael Paulinpoika
Seppälä, Sebastian Joel Oliver 
Taskinen, Luka Benjami

Ravintola- ja catering-alan perustutkinto

Darwish, Sayed Elias
Hiltunen, Alex Onni-Pekka
Jänkälä, Elias Sakari
Kaliste, Peppi Ilona
Karppinen, Venla Maria
Kotikangas, Elina Suvituulia
Kvist, Siiri Sylvia
Leinonen, Terhi Leena Maria
Mölläri, Oona Maria Kristiina
Nilivaara, Joni Tapani
Oikarainen, Mikael Esko Artturi
Pääkkölä, Veeti Valtteri
Somero, Tatu Anselmi Taneli
Suomalainen, Sofia Aurora
Sääskilahti, Mitro Kristian

Taideteollisuusalan perustutkinto, sisustusalan osaamisala

Al Mbayed, Rim Omar
Haavikko, Aada Arianna Jasmine
Kananen, Alica Sara Maria
Karvonen, Viivi Krista Hannele
Kinnunen, Iitu Aino Tuulia
Mustajärvi, Taru Amanda
Niskala, Mirella Linnea

Talotekniikan perustutkinto

Antikainen, Niila Antti-Pekka
Autio, Vilma Eveliina
Forss, Matias Juhani
Gullstén, Elmeri Timo Sebastian
Illikainen, Atte Oskari
Kaivola, Kaapo Hermanni
Karsikas, Topi Aapeli
Kotala, Valtteri Justus Olavi
Kurunlahti, Akseli Joonatan
Lappalainen, Marius Egil
Larikka, Leo Lukas
Männistö, Topi Felix
Oskal, Ainel Johan Isak Johansen
Saukkonen, Onni Arttu Einari
Tepsa, Väinö Aslak Anselmi
Vartiainen, Jere Antti Jalmari

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto

Hiukka, Eemeli Hermanni
Jast, Arian Daavud Benjamin
Kouvala, Oliver Jaakko Petteri
Kouvala, Oskari Joona Matias
Kähkönen, Peetu Mikael
Lintula, Sofia Liisa Kristiina
Montenero, Marcello Tavin
Määttä, Aarle Eeli Oulanpoika
Niemelä, Emma Maija Anneli
Ollikainen, Toivo Eero Asser
Pahajoki, Aimo Rikhard
Pais, Markus Antonio
Saviranta, Jacky Aino Unelma
Siitonen, Luukas Teo Tapani
Uurtamo, Anton Urho Alvar
Velakoski, Veikka Olavi
Viikinen, Joni Elias
Välimaa, Santeri Maunu Henrik
Wilhelmsson, Mico Valtteri

Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA)

Alaluusua, Eeli Waltteri
Ankkuri, Wili Johannes
Arvola, Joonatan Onni Matias
Flink, Timitri Richard Allan
Hakulinen, Jetro Ilja Albert
Hartikainen, Perttu Aleksi
Honkanen, Morris Niilo Iisak
Hyypiö, Elias Henri Mikael
Jokela, Matias Mikael
Kainulainen, Aleksi Salomo
Kangas, Roniel Konrad
Kangosjärvi, Oliwer Maximilliam
Kelloniemi, Ossi Aatos Eevert
Khayre, Dunia Maryam
Kiuru, Samuel Onni Elia
Koivuranta, Luukas Oliver
Kolehmainen, Samuel Eemeli
Koponen, Elias Onni-Eemeli
Korhonen, Joni Samuel
Korkalo, Aatos Otava
Krigsholm, Milla Natalia
Mikkola, Julia Olivia Josefiina
Muuronen, Severi Hugo Päiviö
Niskala, Luca Eino Daniel
Pakisjärvi, Lauri Valtteri
Riihimäki, Ronja Iitu Matilda
Rinne, Auvo Taisto Kalervo
Sakaranaho, Akseli Aukusti Mikael
Sihvo, Aaro Johannes
Stoor, Elias Anton
Särkelä, Veeti Antti Mikael
Väistö, Elmo Aleksi
Yliharju, Aatu Anjin
Yliranta, Otto Artturi
Ylisirkka, Iida Helmi Hannele
Ylitapio, Tristan Nataniel

Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA) ER

Ahola, Severi Antero
Ali, Lawand Hersh
Jaukka, Onni Johannes
Koistinen, Kaapo-Elias
Rauhala, Aada Sini Kristiina
Ruokamo, Niilas Ante Sammeli
Selkälä, Topi Johannes Tominpoika
Vörlin, Saku Mies Juhani

Lapin koulutuskeskus REDU, Jänkätien toimintayksikkö Rovaniemi

Ajoneuvoalan perustutkinto

Alakärppä, Atte Topias
Evesti, Veeti Väinö Jooseppi
Holmi, Luukas Jalmari
Hyypiä, Hertta Katriina
Juustovaara, Eemeli Immanuel
Kaleva, Lenni Sebastian
Karjalainen, Eerik Onni Juhani
Karonen, Jimi Sakari
Kavakka, Ailu Veikko Olavi
Kähkönen, Sedrick
Lompolo, Rasmus Eemil
Mattila, Malla Hannele
Mört, Rosanna Adeile
Nissinen, Jesse Tapani Antero
Pulkkinen, Onni Heikki Mikael
Pyhäjärvi, Brit Johanna
Rapinoja, Niila Henrik
Romppanen, Niilo Elias
Saarela, Kaarlo Helge Elias
Salo, Jami Sirius Benjamin
Särkelä, Jonne Matias
Tiikkaja, Joni Veikko Artturi
Tirkkonen, Miitri Martti Petteri
Vikman, Hugo Allan Antero

Elintarvikealan perustutkinto

Björnholm, Ella Emilia
Halonen, Aada Sara Sofia
Halonen, Ella Anni Aurora
Hautaniemi, Emmi Iida Eerika
Marttila, Kauko Erkki Elias
Paavalniemi, Iida Alisa
Pihavainio, Emma Linnea
Risto, Anni-Leena Erika
Tirroniemi, Iitu Mette Maria
Tölli, Henriika Elisabet

Logistiikan perustutkinto

Alakörkkö, Sara Oona Erika
Annala, Otto Abiel
Arhipoff, Juho Heikki Wiljam
Haapanen, Jasmin Jessica Tuulia
Halmetoja, Vellu Vertti Kristian
Hnatiuk, Ruslan
Impiö, Joonas Oskari
Knuutila, Viivi Emilia
Kurkela, Otto Niklas
Kyrö, Konsta Albert
Merkkiniemi, Tea Olivia
Mikola, Leevi Aleksander
Muuronen, Joel Anton
Mäkelä, Antti Lauri Olavi
Noyes, Ryan Andrew
Ojala, Viivi Olivia Katariina
Pallari, Leevi Anselmi Juhonpoika
Peltola, Jussa Matias
Pitkänen, Tuukka Henrik Johannes
Rantonen, Elli Marlena
Remes, Jade-Juulia Katariina
Riskilä, Leevi Jouni Juhanpoika
Tauriainen, Jalo Aatos Juhani

Maanmittausalan perustutkinto

Ahonen, Nooa Joonatan
Haavikko, Miika Markus
Syväjärvi, Niilo Tauno Samueli

Metsäalan perustutkinto

Gröhn, Niko Ukko Petteri
Kaarre, Konsta Kullervo
Kari, Joonatan Henri
Kenttämaa, Jonni Kasperi
Koivuranta, Wiiri Hilja Wilhelmina
Korpela, Pyry Jooseppi
Korpela, Roni Markus Jeremias
Körkkö, Leevi Aimo Antero
Lammi, Eemeli Ahti Vihtori
Lappalainen, Atte Samuli
Metsäkallio, Taavi Ilmari
Moisio, Sisu Marius
Nurmimäki, Luukas Kristian
Paakkola, Taneli Arvo Jalmari
Pallas, Sampo Akseli
Piispanen, Petrus Otto Emil
Poropudas, Niila Eerik
Rautio, Jesper Miro Petteri
Saari, Ossi Eemeli
Salmijärvi, Daniel Kaapo Jeremias
Tervo, Elmo Ilmari
Tervo, Kosti Juhani
Ylimartimo, Paavo Iisak
Ylipaavalniemi, Elmeri Eevert Aurelio
Ylitapio, Arttu Onni Topias

Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljettaja

Granat, Luukas Veikka Aleksanteri
Gustafsson, Klaus Eliot
Halonen, Aatu Taimo Juhani
Kaarlejärvi, Taika Maaria Lumia
Korhonen, Matti Oskari
Kumpuniemi, Elias Matti Juhani
Kurvinen, Jesse Justus Julius
Lampela, Lassi Kalevi
Lepola, Lina Loviisa
Mäyrä, Olli Petteri
Norrman, Almiina Liisa Teresia
Nurmela, Elias Aleksanteri
Oiva, Oliver Julius
Puljula, Santeri Tapani
Pylväs, Jaakko Paavo Petteri
Riskilä, Aatu Valtteri
Saarela, Iida-Maria Sirkka
Saarinen, Samuli Hermanni
Salmela, Miska Matias
Salmela, Venne Elmeri
Sillanpää, Knut Timo Jouni
Vitikka, Väinö Olavi Samulinpoika

Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto

Anttila, Miska Eete Johannes
Filen, Vilho Eelis
Hanni, Joni Johannes
Juntunen, Arttu Antero
Kariniemi, Leevi Matti Johannes
Korteniemi, Henri Iisak
Kulmala, Viljami Esa Tapani
Kuusela, Eino Eerik Johannes
Mustonen, Aamu Helmiina
Niemelä, Eino Akseli
Pietilä, Otto Elmeri Olavi
Pyhähuhta, Konsta Julius
Ramlin, Jonne Tapio
Rautavirta, Hugo Matias
Rousu, Peppi Lilja Helmiina
Sieppi, Veikka Eerikki
Soikkeli, Leo Matias
Ventelä, Roni Mikael
Virtanen, Touko Viljami
Wärme, Veeti Oliver
Yrttiaho, Toivo Olavi

Lapin koulutuskeskus REDU, Porokadun toimintayksikkö Rovaniemi

Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinto

Alatalo, Ella Mariia
Erola, Janna Jessica Eleonoora
Haapala, Lili Shania Lucia
Hanhisuanto, Sandra Josefina
Hernejärvi, Hilla Kukkamaaria
Hietala, Noora Maarit Mikaela
Hirttiö, Aino Lempi Aurora
Ikonen, Nelli Sofia
Illikainen, Oona Isla Ilona
Jauhojärvi, Iita Karoliina
Lehkonen, Pinka Taika Tuulia
Lohela, Jemina Ida Annika
Luiro, Mira Tuulikki
Mantovaara, Iina Sofia Emilia
Miettinen, Kasperi Kalle Kristian
Mikkola, Minea Mirjami Josefiina
Moilanen, Tasha Melina
Ngugi, Ellen Njeri Wangechi
Niemelä, Enni Rosalia
Peltoniemi, Nana Lucia
Peltoperä, Carita Siina Melissa
Pessa, Jenni Kristine
Petäjäjärvi, Emma Elli Maria
Portimo, Piitu Helli Kaarina
Pyhäjärvi, Vilma Verla Aksiina
Ranta, Mila Vieno Tuulikki
Strand, Alivia Josefiina
Taka-aho, Siiri Anniina
Takala, Alissa Adele Tanjantyttö
Tiuraniemi, Pinja Nina Kristiina
Trubii, Valeriia
Vähäkuopus, Saimi Ellen
Ylitalo, Vilma Elina

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Aarto, Martta Katariina
Alaräisänen, Menna Amelia
Coull, Ivana Isla Helena
Haataja, Vanessa Johanna Olivia
Hanschmidt, Mona-Alina Jenny
Harju, Fanni Pilvikki
Hintikka, Olivia Aleksandra
Jensen, Milla Maria Katariina
Kallio, Mila Magdaleena
Karasti, Helmi Anna Marketta
Kolehmainen, Emilia Maria Isabella
Koponen, Melina Merja Anniina
Leinonen, Aino Paula Matleena
Mannonen, Jenni Kristiina
Martin, Ella Karoliina
Maunu, Minea Mea Adele
Määttä, Fiona Sisko Birgit
Niemelä, Enni Rosalia
Nipuli, Enna Marja Emilia
Ojala, Vanessa Niina Linnea
Pekkala, Silja Saara Hannele
Poikela, Lilja Alina
Polojärvi, Veeti Elmeri Aleksi
Pöykkö, Pirta Pellava
Rautomaa, Evea Olivia Helmi
Roth, Lotta Elli Maria
Röppänen, Peppi Marika
Santikko, Venla Helmi Kaarina
Siitonen, Minea Olivia
Taipale, Jutta Lea Eveliina
Tauriainen, Samu Juho Kalevi
Tembo, Chuma Arja
Vattulainen, Minja Ella Sofia
Viertola, Iita Kristiina
Välitalo, Helmi Elviira

Lapin koulutuskeskus REDU Kemijärven toimintayksikkö

Liiketoiminnan perustutkinto

Heikura, Aino Sofia
Jussila, Nooa Olavi
Ruopsa, Iida Emilia

Metsäalan perustutkinto

Gehör, Leevi Ukko Johannes
Jussila, Eetu Kristian
Kaarre, Miko Jaakko Olavi
Ollikkala, Helmi Eriika
Pulska, Vilho Kalervo

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Alanne, Ella Susanna
Kokko, Sara Anneli
Saariniemi, Jutta Maria Kristiina
Seppälä, Kerttu Enne Kristiina

Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA)

Flink, Jooel Jalmar Valetino
Laitinen, Juho Arttu Elmeri

Lapin koulutuskeskus REDU, Kittilän toimintayksikkö

Liiketoiminnan perustutkinto

Hakulinen, Ville Heikki Johannes

Matkailualan perustutkinto

Eerola, Toni Elmeri
Laapotti, Waltteri Mikael
Niittyvuopio, Matilda Nella-Maaria
Nousu, Lotta Unna Helmiina
Takanen, Titta Tarina

Rakennusalan perustutkinto

Heinonen, Lenni Hilarius Jarnonpoika
Koivuniemi, Aku Juhani
Rossi, Tomi Benjamin Juhani

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Ib, Eda Mustafa
Lompolo, Santeri Jouni Tapani
Vaher, Casandra

Lapin koulutuskeskus REDU, Sodankylän toimintayksikkö

Kaivosalan perustutkinto

Flinkman, Sebastian Edvin
Hirvonen, Elmeri Erkki Tapio
Kantola, Eetu Eemeli
Koskenniska, Toni Aukusti
Merkkiniemi, Lenne Jaska Julius
Piironen, Paavo Eemeli
Salmela, Lauri Eelis
Seipäjärvi, Leo Urho Kullervo
Siirtola, Veeti Onni Aarne
Tervo, Perttu Benjam
Tuomisto, Elias Esko Einari
Tuomivaara, Rami Miro Daniel
Valkonen, Lenni Olavi Kristian
Willman, Eetu Tapani

Liiketoiminnan perustutkinto

Annala, Ida Mari Emilia
Karjalainen, Jesse Jonas
Kokko, Elle Noora Natalie

Matkailualan perustutkinto

Alajärvi, Lotta Emilia
Myllylä, Sanni Tuulia
Tuuri, Iita Helmi Tomintytär

Rakennusalan perustutkinto

Kemppainen, Miro Oskari
Kurkela, Lenni Sakari Oliver
Luusua, Joonas Eemeli
Muru, Joose Juhani
Pulska, Johannes Markus Aleksanteri
Tanhua, Sivi Oona Elisabet

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Pulju, Malva Auroora
Siirtola, Saana Kerttu Henriika

Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto

Alatalo, Veli Oskari
Hakkarainen, Aarni Eerik Aleksander
Kasurinen, Roni Johannes
Kolhinoja, Jussa Emil Sammeli
Lahti, Pyry Ilmari
Laiti, Antti Alvar Maurinpoika
Mäntylä, Eve-Lea Annikki
Ollila, Rasmus Roni Eerik
Onnela, Perttu Viljam
Putkonen, Veeti Ilmari
Päykkönen, Jaro Rene Sebastian
Pääkkö, Sampo Matias
Salonen, Ruurik Veikkajuhana
Takala, Nante Eskeli

Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA)

Hiltunen, Iida Anniina

Lapin Urheiluopisto Santasport

Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto

Blomberg, Veera Emilia
di Giovanni, Daria Anna Elina
Haahti, Mea-Erika Mikaela
Hietanen, Piitu Oili Helena
Hiltula, Helmi Sylvianna
Kaikkonen, Iita Anette Sofia
Kallunki, Aamu Karoliina
Katainen, Sebastian Otto Nikolas
Kekäle, Jenna Eliina Jessika
Kelottijärvi, Ada Emilia
Keränen, Eino Jaakko Hermanni
Kilpamäki, Inka Karoliina
Kilpeläinen, Olivia Siiri Sofia
Korhonen, Ninni Meea Matilda
Kuittinen, Iida Sofiella
Kurkinen, Ida Ria-Maria Aurora
Lompolo, Sara-Maria Matilda
Mannersuo, Iitu-Liinu Aurora
Mokko, Neea Sofia
Nurmela, Elsa Inari
Oikarinen, Amanda Kristiina
Pakarinen, Vilhelmiina Viivi Susanna
Parkkima, Emma Kristiina
Pieski, Aamu Aurora
Pääkkö, Hilja Sofia Henriika
Raninen, Lotta Johanna
Siuruainen, Katri Elina
Sivén, Kiira Elisabeth
Tupitsa, Nella Olivia
Viitala, Venla Matleena
Ylitolonen, Nella Lilja Eveliina

Liikunnanohjauksen perustutkinto

Gi, Helle Htoo
Harjula, Santeri Onni Johannes
Harrinkoski, Joel Veli Matias
Hoffren, Vili Aatu Henrik
Holma, Elmo Iisakki
Härkönen, Veeti Juhani
Imponen, Olli Dieter Juhani
Jokela-Bergman, Vili Kaspian Mikael
Keränen, Juuli Jonna Justiina
Koskela, Kalle Juhani
Merkkiniemi, Milla Rebekka
Myllykoski, Milja Anna-Liisa
Niemi, Tobias Timo Juhani
Nikula, Martti Verneri Jussinpoika
Numminen, Justus Mikael Santeri
Pesiö, Pilvi Eija Katariina
Peteri, Mandi Emmi Amanda
Poikela, Eemil Juho Matias
Puro, Aaron Onni Augusti
Raappana, Vili Elias Antero
Ronkainen, Veeti Tapani
Sääskilahti, Viljami Tapani
Tarsa, Jimi Elmeri
Uusimäki, Antte Elias
Vanha-aho, Wiljo Johannes
Vasalampi, Noora Iina Lyydia
Ylilokka, Jussa Leo Akseli

Tanssialan perustutkinto

Heikkinen, Vuokko Inkeri
Kähkönen, Saana Maria Eveliina
Vainikainen, Erika Josefiina