Lapin koulutuskeskus REDU


REDUn laadunhallintajärjestelmä on arvioitu

REDU on itsearvioinut oman ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmänsä.


Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (REDU) ml. sen ammatilliset oppilaitokset Lapin koulutuskeskus REDU ja Santasport Lapin Urheiluopisto ovat itsearvioineet oman ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmän. Itsearviointi toteutettiin huhtikuussa 2021. Arvioinnin suunnittelusta ja toteuttamisesta vastasi REDUn laatukoordinaattori Pertti Heikkilä. Lisäksi arvioinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuivat REDUn johtoryhmän nimeämät arviointiryhmien vetäjät ja sihteerit.

Itsearvioniin kohteet ja arviointimalli

Itsearvioinnin kohteena oli REDUn ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmä. REDUn laadunhallintajärjestelmän itsearviointi on osa valtakunnallista Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) ohjeistamaa arviointia.

Arvioinnissa arvioitiin laadunhallintajärjestelmän toimivuutta johtamisen, tutkintojen ja koulutusten järjestämisen edellytysten ja niiden järjestämisen arviointialueilla. Arvioinnissa arvioitiin myös REDUn saavuttamia asiakas-, henkilöstö-, suorituskyky ja yhteiskuntavastuuta koskevia tuloksia.

Arviointimalli arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä ohjeet on esitetty tarkemmin Karvin joulukuussa 2020 julkaisemassa arviointikäsikirjassa. Tämä käsikirja on ladattavissa Karvin verkkosivuilta osoitteesta: https://laadunarviointi.karvi.fi/
 

Itsearvioinnin toteuttaminen

REDUssa itsearviointi toteutettiin Korona-pandemiatilanteesta johtuen kokonaan etätoteutuksena. Arviointialueet ja kohdat jaettiin yhdeksään osaan. Jokaista osaa arvioimaan nimettiin oma arviointiryhmä. Ryhmiin (9 kpl) nimettiin vetäjät ja sihteerit sekä itsearviointiperiaatteen mukaisesti ryhmän arviointikohteista vastaavaa johtoa, esimiehiä (päälliköitä) ja vastuuhenkilöitä, ko. toimintaa toteuttavaa henkilökuntaa (opettajia, ohjaajia, muuta henkilökunta) ja toiminnan asiakkaita (opiskelijoita ja työelämän edustajia) ja sidosryhmien edustajia.

Ryhmiin nimetyille jäsenille annettiin sähköpostilla ennakkotehtävänä tutustua omaan arviointialueeseen ja -kohtiin. Heille toimitettiin myös luettelo alueensa näytöistä. Luetteloon oli linkitetty ko. näyttöaineistot, joten he pystyivät myös tutustumaan niihin helposti. Lisäksi ennakkotehtävänä oli tehdä ryhmän arviointikohtien osalta oma ennakkoitsearviointi, joka toteutettiin sähköisenä anonyyminä Webrpol-kyselynä.

Varsinainen itsearviointi toteutettiin Teams-etäkokouksena ryhmittäin vetäjien johdolla. Tilaisuudessa arviointikeskustelut käytiin ennakkoarvointien pohjalta ja päätetiin konsensusperiaatteella arviointikohdan tasosta, vahvuuksista, parantamisalueista sekä koottiin vastaukset muihin Karvin asettamiin arviointialueen kysymyksiin. Lopuksi viimeisessä ryhmässä arvioitiin REDUn laadunhallintajärjestelmän kokonaisuus.

Arviointiin osallistui yhteensä noin 67 henkilöä jakaantuen seuraavasti:
 
- REDUn johto ja päälliköt 18,
- REDUn opetus- ja ohjaushenkilöstö 13,
- REDUn muu henkilöstö 19,
- REDUn opiskelijoita 6,
- Työelämän edustajia 2 ja
- Sidosryhmien edustajia 9 henkilöä.

Henkilökunnasta osallistujia oli kaikilta REDUn toimialoilta sekä sisäisten palvelujen yksiköistä. Henkilökuntaa oli arvioinnissa mukana yhteensä 50 eli noin 10 % henkilöstöstä.

Itsearvioinnin tulokset

Seuraavassa arvioinnin keskeisimmät tulokset ja havainnot.

Arviointialue 1 Johtaminen

Arviointialueen arviointikohdat arvioitiin kehittyneelle tasolle seuraavin poikkeuksin:

EDISTYNEELLE eli parhaimmalle tasolle arvioitiin:
- REDUn johtamisen rakenteet, prosessit ja toimintatavat tukeva REDUn strategisten tavoitteiden saavuttamista, mahdollistavat nopean reagoinnin, ennakoinnin ja tulevaisuuteen suuntautumisen sekä edistävät tavoitteellista jatkuvaa parantamista.
- REDU arvioi ja parantaa laadunhallintajärjestelmän toimivuutta ja tehokkuutta kokonaisuutena säännöllisesti osana johtamisjärjestelmää (mm. itsearviointi, ulkoinen arviointi, sisäiset auditoinnit).
 
ALKAVALLE tasolle arvioitiin:
- REDUn omistajayhteisö tai -yhteisön (kuntayhtymän omistajakunnat) laadunhallintaan liittyvät tavoitteet ja linjaukset ohjaavat koulutuksen järjestäjän laadunhallintaa.
- REDUn henkilöstö tuntee oman työnsä laadunhallinnan menettelyt ja toimii niiden mukaisesti.
- Työelämä osallistuu REDUn laadun ja laadunhallinnan kehittämiseen.
- REDUn opiskelijoiden huoltajilla on mahdollisuus osallistua REDU laadun ja laadunhallinnan kehittämiseen.

KESKEISET VAHVUUDET:
- REDUlla on selkeä perustehtävä ja sen toteuttamiseen tulevaisuuteen suuntautuneet kunnianhimoiset strategiset tavoitteet ja siinä onnistumista mahdollistava hallintosääntö, organisaatiorakenne ja toimintamalli.
- Osana tiedolla johtamista PowerBI- ja Accuna -raportointia on kehitetty ja kehitetään edelleen. Tämä mahdollistaa toiminnan suoritteiden ja tulosten reaaliaikaisen seurannan ja sitä kautta tiedolla johtamisen.
- REDUn Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmä on kuvattu. Se sisältää myös kattavan prosessilähtöisen toimintakäsikirjan. Laadunhallintajärjestelmää on kehitetty pitkäjänteisesti yhdessä Laatusampo -verkoston kanssa.

KESKEISET PARANTAMISALUEET:
- Ennakointiedon ja reaaliaikaisen seurantatiedon tehokkaampi ja laajempi hyödyntäminen kaikilla toiminnan tasoilla.
- Henkilöstön nykyistä laajempi osallistaminen ja osallistuminen strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden asettamiseen sekä avata ja konkretisoida miten jokaisen oman työn tavoitteet kytkeytyvät osaksi REDUn strategisia tavoitteita.
- Laadunhallinnan merkityksen/laatukulttuurin vahvistaminen: Laatutyö on laadukasta omaa työtä ja sen laadukkaita tuloksia asiakkaille. Laatutyö on omaa päivittäistä työtä ja oman työn johtamista.
 

Arviointialue 2 Tutkintojen ja koulutuksen järjestämisen edellytykset

Arviointialueen arviointikohdat arvioitiin kehittyneelle tasolle seuraavin poikkeuksin:

ALKAVALLE tasolle arvioitiin:
- REDUn kumppanuudet ja verkostot edistävät REDUn strategisten tavoitteiden saavuttamista ja niiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen on riittävät resurssit.
- Yhteistyö ja palvelujen tuottaminen REDUn kumppaneiden ja verkostojen kanssa on vastavuoroista, tavoitteellista, johdettua ja yhdessä sovittuihin periaatteisiinperustuvaa sekä eri osapuolille ja asiakkaille lisäarvoa tuottavaa.
- REDUn henkilöstö edistää toiminnallaan REDUn taloutta koskevien linjausten ja tavoitteiden toteutumista.

KESKEISET VAHVUUDET:
- REDUn talous on pidetty vahvalla ja vakaalla pohjalla mm reagoimalla ennakoivasti ja riittävästi koulutuksen rahoitusleikkauksiin sekä onnistuneella kiinteistöstrategian toteuttamisella.
- Henkilöstön työhyvinvointia ylläpitävät ja edistävät toimet on määritelty ja niitä on mahdollisuus käyttää käytännössä.
- Talouden tilannetietoisuus on parantunut: Ymmärrys ja tietoisuus uuteen rahoitusjärjestelmään mm. suoritteiden ja vaikuttavuuden merkitykseen on lisääntynyt. Myös talouden ja toiminnan suoritteiden ja tulosten seurantaan saadaan reaaliaikaista tietoa (Accuna ja PowerBi).

KESKEISET PARANTAMISALUEET:
- Toimintakulttuurin uudistaminen - uusi ammatillinen koulutus arjen toiminnaksi. Henkilöstön nykyistä laajempi osallistaminen ja osallistuminen uusien yhteisten toimintatapojen määrittelyyn, valmisteluun sekä tarvittavan muutosherkkyyden, -valmiuksien ja -kyvykkyyden lisääminen.
- Toiminnan suoritteiden, uuden ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän (tulojen) yhteyden sekä toiminnan kulurakenteen ymmärryksen lisääminen kaikilla toiminnan tasoilla ja henkilöstöryhmissä.
- Tiedon hyödyntäminen ja käyttäminen: Ennakointi-, vertailu-, toiminnan tulosten- ja talouden seuranta ja arviointi tietojen nykyistä tehokkaampi ja monipuolisempi hyödyntäminen toiminnan-, talouden-, kiinteistöjen- ja tietojärjestelmien suunnittelussa, johtamisessa ja päätöksenteossa.
Arviointialue 3 Tutkintojen ja koulutuksen järjestäminen
Arviointialueen arviointikohdat arvioitiin kehittyneelle tasolle seuraavin poikkeuksin:

EDISTYNEELLE eli parhaimmalle tasolle arvioitiin:
- REDU varmistaa, että henkilökohtaistaminen perustuu säädöksiin ja koulutuksen järjestäjän määrittelemiin linjauksiin ja periaatteisiin.
 
ALKAVALLE tasolle arvioitiin:
- REDUn koulutustarjonnan ja -palvelujen suunnittelu on ennakoivaa ja tarvelähtöistä.
- REDUn henkilöstö on mukana koulutustarjonnan ja -palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä.
- Työelämän tarvitsemat koulutuspalvelut ovat joustavasti saatavilla REDUsta.
- Työpaikalla järjestettävän koulutuksen kriittiset kohdat on tunnistettu työelämän näkökulmasta ja REDU on varautunut niihin.
- Työpaikalla järjestettävää koulutusta johdetaan ja toteutetaan REDUssa prosessina, jossa kumppanit ja verkostot ovat mukana.
- Työpaikat ja työpaikkaohjaajat saavat tarvitsemaansa perehdytystä ja tukea työpaikalla järjestettävän koulutuksen toteuttamiseen ja arviointiin REDUsta.
- REDU varmistaa, että työpaikkaohjaajilla on tarvittava ja ajantasainen ohjaus- ja arviointiosaaminen.

KESKEISET VAHVUUDET:
- REDUlla on vahva edustus (ml. johto) Lapin maakunnallisessa ennakointiverkoston klusteritoiminnassa ja REDUlla on monipuolinen ja laaja järjestämislupa. Nämä molemmat mahdollistavat tarjota monipuolisesti koulutusta alueen tarpeisiin.
- Pedagogisia ydinprosesseja on kuvattu kattavasti ja selkiytetty monialaisessa opettajaryhmässä. Tämä näkyy mm. osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelman yhteisen osan menettelyohjeissa ja ROKKI-intrassa.
- Koulutuksen toteuttamiseen REDUlla on käytössä hyvät oppimisympäristöt (tilat) ja välineet.
 
KESKEISET PARANTAMISALUEET:
- Työelämäyhteyksien ja -yhteistyön kaikkia/uusia mahdollisuuksia ei vielä täysin ole hyödynnetty koulutuksen järjestämisessä. Työelämäyhteistyön tehokkaampi hyödyntäminen laajemmin henkilöstön (johto/päälliköt, opettajat/ohjaajat) kanssa yhdessä työelämän toimijoiden kanssa uusilla tavoilla ja arjessa.
- Opiskelijan saama tukea eri oppimisympäristöissä ei koeta riittävänä kaikilla koulutusaloilla, erityisesti tuki ja ohjaus työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa opiskelijalle ja työpaikkaohjaajalle. Opettajien ja ohjaajien vastuun kirkastaminen, vastuu ei voi olla yksin opiskelijalla. Myös työpaikkaohjaajille ja työpaikkaohjaukseen tarvitaan lisää perehdytystä ja koulutusta ja toivotaan siihen yhteistä REDU-mallia/prosessia.
- Määriteltyjen ja kuvattujen opiskelijan ohjauksen prosessien jalkauttaminen ja perehdyttäminen arjen opetus- ja ohjaustyöhön koetaan riittämättömäksi. Arjen työssä ei aina ja jokaisella alalla osata tai tiedetä miten toimia, mm miten suhtautua poissaoloihin, miten opintojen etenemistä seurataan ja milloin, kuinka varhain tulee havaittuihin ongelmiin puuttua ja miten.
 

Arviointialue 4 Toiminnan tulokset

Kaikilla tulosten arviointialueilla:
- 4.1 Asiakastulokset
- 4.2 Henkilöstötulokset
- 4.3 Keskeiset suorituskykytulokset
- 4.4 Yhteiskuntavastuuta koskevat tulokset,
arvioitiin tuloksen kehittyneiksi.

KESKEISET VAHVUUDET:
- Keskeisten suorituskykytulokset ovat kääntyneet positiiviseen suuntaan 2018 - 2019 ”aallonpohjasta”, joka johtui pääsoin ammatillisen koulutuksen reformin ja rahoitusleikkausten aiheuttamasta notkahduksesta.
- REDUsta valmistuneet opiskelijat työllistyvät ja sijoittuvat jatko-opintoihin paremmin, kuin muiden monialaisten Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ammatillisen koulutuksen järjestäjien valmistuneet opiskelijat.
- Henkilöstötuloksia ja niiden kehittymistä on seurattu systemaattisesti eri vuosien ajan.

KESKEISET PARANTAMISALUEET:
- Tavoitteiden asettamisen kehittäminen: Strategiasuuntaisuus, reagointiherkkyyden lisääminen nopeisiin rakenne- ja koulutustarvemuutoksiin reagoiminen, toimintaympäristön ja kilpailutilanteen huomioiminen.
- Santasport Lapin Urheiluopiston työllistymis- ja sijoittumistuloksia vetää alaspäin se, että liikunta ja kulttuurialalta (liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinnoissa ja tanssialan perustutkinnossa) 50 % tai enemmän toimii yrittäjä tai itsenäinen ammatinharjoittajan valmistumisen jälkeen (päättöpalautekyselyn tietojen perusteella). Tilastokeskuksen / Vipusen tilastointi ei huomioi sijoittumistilastoja laskiessa yrittäjiä/itsenäisiä ammatin harjoittajia.
- REDUn oman toiminnan ympäristöön ja kestävään kehitykseen (mm. energian, veden käyttö, jätteiden määrä jne) liittyvien mittareiden kehittäminen, niille tavoitteiden asettaminen ja tulosten seuranta läpinäkyvästi dokumentoidusti kaikilla toiminnan tasoilla.
 

Arviointitulosten hyödyntäminen REDUssa

Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen

Itsearvioinnin toteuttamissuunnitelman mukaisesti itsearvioinnin tulokset käsitellään ja analysoidaan REDUssa osana koulutuksen järjestäjien muutosjohtamisen tuki sekä pedagogisen johtamisen ja palvelujen johtamisen kehittäminen -hanketta (Vertaansa vailla hankkeen REDUn osahanke) heti arvioinnin jälkeen. Arvioinnin tulosten perusteella tarkennetaan hankkeen toteutusta REDUssa hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2021 –31.12.2022. Hankkeen tavoitteista lisää verkkosivulla osoitteessa: www.redu.fi/vertaansavailla.
 

Laadunhallinnan menetelmien kehittäminen

Itsearvioinnin tulokset käsitellään REDUn laadunhallinnan työryhmässä arvioinnin jälkeen kesällä tai alkusyksystä 2021.Tulosten perusteella valitaan laadunhallinnan menetelmien esim. palautejärjestelmien kehittämisen kohteet tuleville vuosille 2022–2023. Nämä kirjataan laadunhallinnan työryhmän kehittämissuunnitelmaan. Syksyllä 2021 on mahdollisesti haettavana uutta valtionavustusta laadunhallinnan kehittämiseen tuleville vuosille. Nykyiset laadunhallintajärjestelmän kehittämisen Laatusampo ja Juupeda -hankkeet päättyvät vuoden 2021 lopussa. Lisäitietoa Laatusampo 7-hankkeesta verkkosivulla osoitteessa: www.redu.fi/laatusampo7 ja Juupeda -hankkeesta www.redu.fi/juupeda

 

Lisätietoa

Laatukoordinaattori Pertti Heikkilä

Kirjoittanut Laatukoordinaattori Pertti Heikkilä
Julkaistu    27.4.2021 13:00

 

Lisää uutisia >
REDU-etusivulle >